Tänä aamuna paistoi aurinko.
Tuuli toi mukanaan villin voiman. Oli lähdettävä ulos, pantava juoksuksi. Laukattava lähimetsät päästä päähän.
Tajusin että lukossa olevan kehon herättelyyn tarvitaan paljon muuta kuin hyrinä.
Tarvitaan tuuli, tila, valo ja valtava voima ja uskallus. Rohkeus joka nousee itsestä ja heittäytyy tuulen kantamaksi.
Hurja voima, joka saa veren kiertämään ja ihon kihelmöimään.
Ääni kumpuaa ulos kuin itsestään, vahvana ja lujana, niinkuin kevätvesi syöksyy kallion sisältä ja jään alta, ja jään kuori, ensin varovasti sulaa, sitten ryskyen antaa periksi ja yhtäkkiä on kevät.
